Stay strong

Mut viimisenä valittiin

ku kulu jengeillä pelattiin

muuten harvoin ees harvoin mut huomattiin

takarivis piirtelin pulpettiin

Ne on nähnyt vasta kuoresi eikä

viel tiedä mitä sisälläs on

nyt leuka pystyyn et saa säikähtää

tai piiloon vetäytyä

susta kasvaa vielä vahva peloton

Mä oon ehdottomasti kiusaamista ja syrjimistä vastaan. 

Ketään EI missään nimessä saa kiusata. Kiusaaminen jättää ihmiseen ikuisia arpia, syviäkin. Toiset pystyy peittämään sen itsesiassa ihan hyvin. Joku sanoo suo idiootiks, sun vastarefleksi on naurahtaa ja sanoa et kerro jotain uutta, tai servata kiusaaja. Kaikki ei kuitenkaan kykene laittamaan vastaan. Ja vaikka kuinka pystyiskin, voimat loppuu jossain kohtaa, mitäs sitten tehdään? aivan, sitten elämä on täysin pimeää. Sitäpaitsi, kiusaaja on usein ihminen joka ei tunne suo, koska just sä oot upee ihminen.  Nehän näkee vaan sun kuoren, ja suhun tutustuminen on jo myöhäistä. 

Ja jos sinä kiusaat jotain ihmistä, et oo yhtä upea ihminen kun kiusattu. Mutta mun mielestä, sä vit lopettaa. Jos ihan oikeesti pystyt lopettaan kiusaamisen, tutustuu siihen ketä kiusasit, ja olla olla peruskohtelias ihmisille, niin voin sanoo, 10 vuoden päästä sä oot onnelinen, koska se jää kaivamaan. kiusatut saattavat menestyä elämässään, ja vaikka voitttaa olympialaiset. Mitäs sitten, sähän vaan vähä tönit ja nälvit tolle jannulle koulussa, ei mitää kiinnostavaa...

Oikeastikko?

Mieti mitä sanot jollekkin ihmiselle.

Se vie aikaa

ja vuodet saa

sut monta kertaa melkein luovuttaa

jos pystyisin

suo kantaisin

Rankinta kiusaaminen on aina kiusatulle. Mutta kiusatun perhe ja hyvät ystävät joutuvat myös koetukselle. Ketään ei halua nähdä hyvän ystävänsä kädessä viiltelyjälkiä, eikä kyyneleitä silmissä. Se on rankkaa. Kannat koko ajan huolta ystävästäsi, olet jatkuvasti huolissasi ja pelkäät pahinta. Olet 247 valmiina kuuntelemaan ystävääsi. Se on yllättävän rankkaa. Se saa oman elämän tuntumaan ns toisarvoiselta. Toki tässä tilanteessa nähdään tosiystävät, mutta voimat loppuvat kaikilta. Positivisuus on yllättävän rankkaa.

Kaikki tarvitsevat apua välillä, ja avun pyytäminen ei ole todellkaan noloa tai tyhmää, EIKÄ MISSÄÄN NIMESSÄ TURHAA! mm. koulukuraattori ei kerro asiotasi kenellekkään, mutta pystyy auttamaan sinua. Voit myös soittaa nimettömänä erilaisille lasten ja nuorten puhelimiin.