Viininpunanen huppari ja joululapsi

Vähänkö masentavaa katsoo näitä ihania kuvia, ja ikkunasta ulos, sillä täällä sataa. Ihan huippuihanaa poutaa jatkui vaikka kuinka pitkään, ja just eilen lenkillä noissa samoissa maisemiss seikkaillen, mietin milloinkohan oikeasti taas sataa. Mä en tykkää sateesta yhtään, mutta sateen jälkeen esim. metsässä on niin ihana haju, että ei mitään rajaa!

housut ja paita bikbok!

 Oon ihan crazyinlove tohon huppariin, jonka klysin Bikbokista kympillä. Toi väri, eli viininpunainen on jotenkin tällähetkellä mun ihan lempparia, ja kaapista sitä löytyy mm. Adidaksen pitkinä sukkina, hameena ja muutamana toppina! Tykkään syyspukeutua tosi paljon, mutta syksyn värit on ollu mulle vähän khöhkhöh.. Mut tää viinin punanen lyhyt huppari on vaan lovelove!
Mähän en mikään muotibloggaaja oo, mutta mun mielestä noiden lyhyiden huppareiden kanssa parhaiten sopii korkeavyötäröiset housut, oon sit hullu tai en. Noi farkuthan ei oikeesti oo pitkävartiset, mutta mulla ne vaa nousee tosi ylös. Noi on kans huippuihanaa materiaalia... Rakkautta!

Minä, the jouluihminen, odotan joulua. Oon suunnitellu blogiin joulukalenteria (enn tiedä onko se toteutumassa tähän blogiin, toiseen ainakin..), miettiny ihan kiitettävästi joulutoivelistaa, fiilistelly joulutunnelmaa jne, mutta vielä on syksyä jälellä.. Talvi alkaa marraskuussa, millon mä en toivottavasti enään kiidä polvisukissa, vaan talvitakissa, koska talvitakit on lovelovelove!! Lokakuussa on kuitenkin ainakin yhdet kisat, kokeita, valmennuksia, vesisadetta, kavereiden näkemistä ja blogiinki pitää kirjottaa, joten eiköhän se marraskuu sieltä tule pian. Mä tykkään talvesta omalla tavallaan, vaikka oikeastaan tykkään vaan kesästä. Jos ny pitäs sanoo jotenki virallisti nii sanoisin että kaikki vuodenajat on kivoja! (Muistuttakaa muo tästä ku on -30 ja allekirjoittanut makaa kymmenen peiton alla netflix parhaana ystävänä...) 

snäppimomentti!

ja taas snäppäämässä...

Autumn love

Herranjestas, syyskuukin on kohta ohi!

Syyskuu oli ja meni ja mitä tein minä? Kävin koulussa, söin, kävin taas koulussa, kisatkin oli, kaivoin jouluvalot tuomaan syystunnelmaa, mulle kun talvi alkaa marraskuussa joten mulla on aikaa olla vielä syksymoodissa, siis jos lokakuu ei ole yhtä nopea kuin syyskuu.. Joka päivä on joko perjantai tai maanantai, koulusa aina on matikan tai fysiikan tunti ja muo ei kiinnostais tippaakaan.

 Muutamaan otteesen kyllä pääsin kameran eteenkin
yrittämään näyttää ihmiseltä, eihän siitä taaskaan mitään tullut.. Kun ei vaan osaa niin ei osaa, siinä se. Mulla ois kyllä tosi paljon postattavaa, osa menee varmastikkin lokauun puolelle, ellei jo seuraava postaus. Mulla on koulussakin nyt tulossa muutamat kokeet mitä varten pitäis lukeakkin.. Koitan nyt panostaa blogiinkin, taijoin uuden bannerinkin koska halusin jotain yksinkertaisempaa, tuo ei tule varmaan kovin pitkäksi aikaa jäämään.. 

Oon alkanu kans tykkään syksystä. siis iiihan vähän. Oon päässy siihen tunnelmaan kun illalla on pimeetä ja mulla on kaakao jouluvalot ja tietenkin netflix. Villasukat on ollut rakkautta näinä kylminä aamuina kun kiipeen sängystä ylös ja lähen kuuden ja puoli seitsemän välillä tallille, rättiväsyneenä ja jäässä.



 Syysaamun pelastaa luonnollisesti myös aamupala. Kun koulussa ei tarjota aamupalaa, pitää sellainen syödä kotona, riittävä, nopea ja hyvän makuinenkin! Mun syysaamun pelastajiin kuuluu Fatzerin alku puuro, paahtoleipä, kaakao tai jogurtti. Syksyllä tarvitaan kans monivitamiini ja kalanmaksaöljy. Kouluun otan yleensä mukaan kans jonkun näkösen välipalapatukan, tai haen kaupasta koulun jälkeen ennen kun bussi tulee esim. banaanin. Ilman ruokaa ja vitamiineja tästä ei selviä kukaan hengissä! 

Syksyssä parasta on edelleen pukeutuminen. Yass, mulle tulee niin hyvä fiilis kun meen polvisukissa, hameessa ja vaikka villapaidassa, takki auki ja paksu kaulahuivi kaulassa. Onko parempaa! Hiuksetkan eivät ole enään tylsän ruskeat, vaan vähän tummemmat ja hiiiiieman punertavat. Muutama postaus tulee vielä sisältämään kuvia joissa mulla on vaaleammat hiukset.. 

ystäväni.

Jokaisella meistä on toivotavast ystävä.

Ystävä on joku johon voi luottaa, jolle voi kertoa kaiken, joka arvostaa, kunnioittaa ja joka tukee sinua jokaisessa päätöksessäsi. Ystävä nostaa sut ylös kun kaadut ja on valmis rientämään luoksesi kolmelta aamuyöstä jos tarvis. Ystävä ei katso koulunumeroitasi, ulkonäköäsi, musiikkimakuasi, lempiruokaasi tai vaatteitasi. Ystävälle voi kertoa mitä vaan luottamuskellisesti. Ystävän kanssa syntyy kaikki parhaat läpät ja muistot. Ystäviä voi olla myös monia. Ystäviät kuvataan usein samanlaisina, mutta näinkään ei aina ole. Harrastukset, pukeutumistyyli jne. voivat olla vaikka täysin vastakohdat. Joku ystävyydessä vaan toimii. Ystävät ovat omalla tavallaan ikuisia, jotkut tulevat jäädäseen ja jotkut käyvät pikaisesti. Jokaisella on olemassa ainakin yksi ystävä, se löytyy ajan saatossa. Ystävä voi olla myös eri kulttuurista, tai kokonaan eri maasta!

Ystäville tulee myös riitoja, ihmisistä riippuen pitkiä tai lyhyitä. Riitely kuitenkin loppupeleissä vahvistaa ystävyyssuhdetta, jos ystävyys on oikeaa ja vahvaa.  

Valehtelu yms. on mun mielestä ystävyydessä tosi huono juttu.  Kun luulee oikeasti tunteneensa jonkun. Valehteleminen on muutenkin todella tyhmää.. Oikeat ystävät eivät valehtele toisilleen. Rehellisyys ja luottaminen on kaiken A ja O. 

"Luottamus on kuin paperi kun se rypistyy

ei palaa enalleen koskaan ku tulee tyrittyy"

Jos sulla on ystävä, pidä siitä kiinni. Hanki ystäväsi kanssa elämyksiä ja kokemuksia, nauti joka sekunnista, ole rehellinen ja ole paras mahdollinen ystävä itsekkin. 

Stay strong

Mut viimisenä valittiin

ku kulu jengeillä pelattiin

muuten harvoin ees harvoin mut huomattiin

takarivis piirtelin pulpettiin

Ne on nähnyt vasta kuoresi eikä

viel tiedä mitä sisälläs on

nyt leuka pystyyn et saa säikähtää

tai piiloon vetäytyä

susta kasvaa vielä vahva peloton

Mä oon ehdottomasti kiusaamista ja syrjimistä vastaan. 

Ketään EI missään nimessä saa kiusata. Kiusaaminen jättää ihmiseen ikuisia arpia, syviäkin. Toiset pystyy peittämään sen itsesiassa ihan hyvin. Joku sanoo suo idiootiks, sun vastarefleksi on naurahtaa ja sanoa et kerro jotain uutta, tai servata kiusaaja. Kaikki ei kuitenkaan kykene laittamaan vastaan. Ja vaikka kuinka pystyiskin, voimat loppuu jossain kohtaa, mitäs sitten tehdään? aivan, sitten elämä on täysin pimeää. Sitäpaitsi, kiusaaja on usein ihminen joka ei tunne suo, koska just sä oot upee ihminen.  Nehän näkee vaan sun kuoren, ja suhun tutustuminen on jo myöhäistä. 

Ja jos sinä kiusaat jotain ihmistä, et oo yhtä upea ihminen kun kiusattu. Mutta mun mielestä, sä vit lopettaa. Jos ihan oikeesti pystyt lopettaan kiusaamisen, tutustuu siihen ketä kiusasit, ja olla olla peruskohtelias ihmisille, niin voin sanoo, 10 vuoden päästä sä oot onnelinen, koska se jää kaivamaan. kiusatut saattavat menestyä elämässään, ja vaikka voitttaa olympialaiset. Mitäs sitten, sähän vaan vähä tönit ja nälvit tolle jannulle koulussa, ei mitää kiinnostavaa...

Oikeastikko?

Mieti mitä sanot jollekkin ihmiselle.

Se vie aikaa

ja vuodet saa

sut monta kertaa melkein luovuttaa

jos pystyisin

suo kantaisin

Rankinta kiusaaminen on aina kiusatulle. Mutta kiusatun perhe ja hyvät ystävät joutuvat myös koetukselle. Ketään ei halua nähdä hyvän ystävänsä kädessä viiltelyjälkiä, eikä kyyneleitä silmissä. Se on rankkaa. Kannat koko ajan huolta ystävästäsi, olet jatkuvasti huolissasi ja pelkäät pahinta. Olet 247 valmiina kuuntelemaan ystävääsi. Se on yllättävän rankkaa. Se saa oman elämän tuntumaan ns toisarvoiselta. Toki tässä tilanteessa nähdään tosiystävät, mutta voimat loppuvat kaikilta. Positivisuus on yllättävän rankkaa.

Kaikki tarvitsevat apua välillä, ja avun pyytäminen ei ole todellkaan noloa tai tyhmää, EIKÄ MISSÄÄN NIMESSÄ TURHAA! mm. koulukuraattori ei kerro asiotasi kenellekkään, mutta pystyy auttamaan sinua. Voit myös soittaa nimettömänä erilaisille lasten ja nuorten puhelimiin.

Mun kesä 2016

Tää kesä oli mahtava, niinkuin mulla on joka vuosi ollut. 

Uusia tyyppejä, chillii relaamista, pelaamista, leffoja, ruokaa,

eläimiä ja mun ihania ystäviä! Tähän postaukseen keräsin jotain kuvia ja postauksia kesästä 2016.

Hauskaa ainaki oli, kavereidenkaa tuli tehtyä vaikka mitä ihanaa ja ikiimuistoista! 

Mikään ei oo yhtä ihanaa kun ihan vaa makaaminen riippumatossa, yksin tai kaverin kanssa. Tuli kerran tolla matolla yhden kaverin kanssa oltua vielä puoli kolmen aikaan yöllä..

Kivoja mökkireissuja saaressa, kaikessa rauhassa luonnon kanssa

Seikkailuita vähän siellä sun täällä.

Muutamia sadepäiviä lukuunottmatta ilma oli ihana 84% ajasta

Meidän Ragdoll rotuinen sisäkissa kissa wilhelmikin oli mökkireissulla!

Käytiin tallikissanpentu Luciuksen kanssa katselemassa vähän muutakin kuin tallin pihaa 

Mun rakkaat molemmat samassa kuvassa!

Kuten tiedätte, Vaihdoin koulua ja sen jännittäminen kuului kesääni

Mut tuntien omituisia päähänpistojakin liittyi kesäään...

Jos vuonna 2017 sitten taas tehdään paras kesä ikinä? Mulle tähän menessä paras ja ikimuistosin kesä on ollut 2015. Toivottavasti tykkäsitte tämmäsestä vähän erilaisesta postauksesta? ja olihan teidän kesä kiva?

Autumn is here

Kesästä on jäljellä enään vain haikeat muistot,

koulun penkiltä näkyy puisto.

Puisto on vaihtanut vihreästä ruskaan,

syysnuhakin on täyttä tuskaa.

Syksy on masentavaa aikaa jos multa kysytään.

Ruska on monen mielestä kuaista, Mulle se symboloi lähinnä kuolemaa ja loppua. 

Mä en vaan koskaan oo ymmärtänyt niiden kuolleiden keltaisten ja ruskeiden lehtien hienoutta. Johtunee ehkä siitä että en tykkää niistä väreinä. Syksyllä sataa vettä ja on kylmä. Voin sanoa että puoli 7 aamulla, mun päällä o huppari ja toppatakki. 

Hyviä puolia syksyssä.. hmm... VAATTEET! syksyllä voi pukeutua vielä hameeseen ja sukkahousuihin, mutta farkuissa ei tule kuuma. Takit on kivoja, huivit on parasta, ja ah niin ihanaa! Koulussa näkee kavereita joka päivä, ja sinä se hyvä puoli olikin.. 

Syksy ei kuitenkaan kestä ikuisesti, ja kaikki me selvitään siitä lämpimällä mehulla,

kaulahuiveilla ja netflixillä. 

Omenapuussa on omenia ja illalla tähtiä taivaalla. 

Monella on syysmasennus, mutta sitäkin pääsee positiivislla asenteella!